Yhden miehen harrastus auttaa lankakirjanpidossa

Tiedättehän sen tunteen, kun on löytänyt Täydellisen Ohjeen ja muistaa, että varastossa on siihen Täydellistä Lankaa? Sitten kaivaa langan esiin ja huomaa, että sitä löytyy pari kerää vähemmän kuin piti. Pettääkö muisti, vai ovatko kerät eksyneet toiseen paikkaan? Hurjaa penkomista, todennäköisesti turhaan - kunnes kerät ilmaantuvat esiin myöhemmin, kun niitä ei enää tarvita.

Tai kun menee lankakauppaan ihan vain hakemaan jotakin pientä ja huomaa alekorissa Sitä Lankaa, jota kotona on kiusalliset pari kerää. Olikohan se tuo sininen? Kotona sitten toteaa, että sävy on täysin väärä. (Onneksi aina voi neuloa raitoja.)

Myönnän, että tunnistan kuvauksesta itseni. Värisilmäni on tarkka, mutta värimuistia minulla ei ole. Ja kuka pysyisi kärryillä siitä, mitä kaikkea lankaa varastoissa on, kun sitä on sijoitettu asunnossa vähän sinne ja tänne?

Useammankin neulojan asuinkumppani lienee puistellut päätään, kun lankaa putkahtaa esiin mitä kummallisimmista paikoista. Niin myös minun mieheni, joka päätti tehdä asialle jotakin.

Puoli vuosikymmentä Sami työskenteli paikallisessa tilitoimistossa taloushallintoprojektissa. Kun työt loppuivat yllättäen, hän halusi ylläpitää ammattitaitoaan työnhakuaikana. Niinpä hän eräänä talvisena iltapäivänä istahti viereeni ja alkoi kysellä, millainen olisi hyvä lankakirjanpito-ohjelma. Taisin heittää aluksi jotakin puolihuolimatonta, koska en oikein itsekään tiennyt, mitä tässä oltiin suunnittelemassa. Mutta kuukaudet kuluivat ja mies istui koodaamassa täysiä päiviä. Kesällä sain luvan ryhtyä Lankuriksi nimetyn ohjelman ensimmäiseksi koekäyttäjäksi.

Kokemus oli kuulemma samankaltainen kuin palkkatöissäkin. Kun puikkoihin astui todellinen käyttäjä, syntyi pitkiä vikalistoja. "Miksi tästä pitää palata tuonne? Miksei tässä samassa voi tehdä tätä?" Sami oli esimerkiksi ajatellut, että ensin kirjataan ohjelmaan tiedot omien lankojen nimistä ja laaduista ja sitten vasta määrät. "Et kai sä tosissasi kuvittele, että joku ihminen käy kahdesti läpi lankansa?" minä pauhasin.

Sami korjasi, minä testasin, Lankuri kehittyi. Alkusyksystä huutelin blogissani jo useampia koekäyttäjiä, ja heidän kommenttiensa perusteella ohjelma muotoutui edelleen. Vihdoin se julkistettiin kaikelle kansalle 20.10.2010 klo 20.10 osoitteessa www.lankuri.net.

Mikä ihmeen Lankuri?

Kun merkonomi-ohjelmistosuunnittelija käy käsiksi lankaan, tuloksena on järjestelmällinen varastokirjanpito. Tältä pohjalta Lankurin toiminta lähtee. Rekisteröitynyt käyttäjä merkitsee ohjelmaan tiedot omista langoistaan ja niiden määristä. Samalla langan tiedot tallentuvat talkootyönä yhteiseen tietokantaan. Jos siis alkuvaiheessa piti naputella itse hyvinkin paljon, nykyään tietokannasta löytyy jo useiden satojen lankojen tiedot.

Tietojen perusteella Lankuri laskee yhteismäärät ja tulostaa varaston tiedot tarvittaessa pdf-muotoon. Jos tuloste kulkee mukana käsilaukussa ja sitä muistaa silloin tällöin päivittää, ei lankakaupasta lähde enää mukaan vääränsävyistä lankaa, kun värikoodin pystyy tarkistamaan. Erityistä puhelimella käytettävää versiota ohjelmasta ei vielä ole, mutta mahdollisesti lähitulevaisuudessa.

Lisäksi tietoihin voi merkitä langan sijainnin. Vaikka ohjelma ei lankoja järjestä (vaikka mistä sen tietää, mihin tämä interaktiivinen tietotekniikka päätyy?), voi ainakin tarkistaa, onko vironvilla televisiokaapissa vai sängyn alla.

Työtä aloittaessa Lankuri etsii lankaa halutun ominaisuuden mukaan. Jos neuleohjeessa käytetään outoa lankaa, ei tarvitse enää pyöritellä läpi koko varastoaan tiheydeltään sopivaa korvaajaa etsien, vaan voi katsoa Lankurista. Jos kertoo Lankurille, että aloittaa uuden työn, ohjelma varaa siihen langat. Se myös palauttaa ne hienotunteisesti varastoon, mikäli työn joutuu purkamaan. Ohjelmaan voi lisäksi kerätä linkkejä neuleohjeisiin, lankakauppoihin tai muille mielenkiintoisille sivuille.

Tässä Lankurin kirjanpidossa on yksi huono puoli. Se aiheuttaa järkytyksiä. Muistan vakuuttaneeni joskus neuletapaamisessa kirkkain silmin, että omistan lankaa ehkä noin 10 kg. Tällä hetkellä olen kirjannut Lankuriin noin kolmanneksen langoistani, ja tuo kilomäärä on jo ylitetty... Mutta se onkin sitten toinen juttu.

Lankurin perusidea on lankojen varastokirjanpito. Kun olet syöttänyt lankasi ohjelmaan, voit myöhemmin tulostaa itsellesi pdf-tiedostoja eri rajauksin.

Esimerkkinä ensimmäinen sivu tulosteesta, johon tämän jutun kirjoittaja halusi Lankurin listaavan lankamääränsä suurimmasta pienimpään.

Kaverien kanssa

Lankurin kaltainen ohjelma ei tietysti ikinä ole valmis. Sami myös nauttii koodaustyöstä, joten uusia toimintoja syntyy jatkuvasti. Puhtaan lankakirjanpidon rinnalle on muotoutunut myös sosiaalisia toimintoja. Käyttäjä voi kutsua Lankuriin kavereita, lähettää heille viestejä, tykätä heidän tekemisistään tai jutella keskustelupalstalla.

Käyttäjän niin halutessa Lankuri näyttää hänen lankavarastonsa ja työnsä myös ystäville. Kun seuraavan kerran lanka loppuu vähän ennen työn valmistumista, lähden kahlaamaan kaverien varastoja Lankurissa ja kyselemään, olisiko heiltä ehkä löytyvä nöttönen kaupan. Lisäksi torilla voi myydä puhumattomia lankoja tai vaikka valmiita töitä.

Lankurissa ei silti ole pakko olla sosiaalinen. Vain piipahdus Minä-valikkoon ja rasti pois muutamasta ruudusta, niin tietosi ja tekemisesi eivät näy kenellekään muulle kuin itsellesi.

Lankuri-ohjelman etusivulla näet yhdellä silmäyksellä ohjelman viimeiset päivitykset, muiden Lankurin käyttäjien tekemiset (jos ne on sallittu) ja Facebook-sivun tapahtumat. Sivun alareunassa ovat yritysten mainokset.

Yrittäjän apuna

Lankuriin rekisteröityäkseen ei tarvitse olla yksityishenkilö. Rastittamalla etusivulta ruudun "rekisteröidyn yrityksenä" saa näkyviin mainostoiminnon. Yrittäjä voi kirjoittaa liikkeestään kuvauksen lomakkeeseen ja luetella siinä myös kulloisiakin tarjoustuotteita. Tiedot tulevat napinpainalluksella näkyviin Lankurin etusivulle, ja jos kyseessä on nettikauppa, ostoksille pääsee linkin kautta.

Tämä on täysin ilmaista Lankurin aiheuttamista palvelinkustannuksista huolimatta, sillä Sami tahtoo omalta osaltaan auttaa pienyrityksiä. Tuttujen lankakauppiaiden kautta olemme kurkistaneet yrittäjän arkeen sen verran, että tiedämme sen ongelmat. Kuten eräs kauppias totesi: "Lankaa on talo täynnä, mutta rahasta on aina pulaa!"

Suomalainen kirjanpito

Lankurin tullessa julkiseen käyttöön sitä kiiteltiin nimenomaan suomenkielisyydestä. Monilla meistä on jo Ravelry-tili, mutta kaikille ei englanninkielinen yhteisö sovi. Lisäksi useimmille Ravelry on nimenomaan keskustelupaikka ja valmiiden töiden muistikirja. Lankuri sen sijaan pitää huolen siitä, että langat eivät mene ihan solmuun.

Lankuria uskaltaa käyttää sellainenkin, jota jännittää tietotekniikka. Ohjelman Apua-valikossa kysymyksiin vastaa Sami itse. Jättämällä valikkoon kysymyksen autat myös muita, sillä kysymyksistä ja vastauksista muodostuu vähitellen oma tietopankkinsa.

Jos Lankuri kiinnostaa, mutta epäröit, käy tutustumassa etusivun Info-sivuun. Siellä on mm. kuvallinen esittely ohjelman toiminnasta sekä erillinen tietoisku yrittäjille.