Vickie Howell ja Adrienne Armstrong: Ekotekoja neuloen ja virkaten

Vickie Howellin ja Adrienne Armstrongin mukaan käsityöharrastuksen viherryttämisessä ei ole tarkoitus kitkeä lankavarastosta jokaista tekokuitua, mutta on hyvä tietää, mistä materiaalit ovat peräisin, ja tehdä sen mukaisia valintoja. Avuksi he ovat kirjoittaneet kirjansa Ekotekoja neuloen ja virkaten.

Aiheesta voisi kuvitella, että kirjassa olisi runsaasti tietoa ja teoriaa ekolangoista, mutta näin ei ole. Nopeasti katsottuna kirja näyttää normaalilta neulekirjalta ohjeineen ja pakollisine "näin neulotaan oikea silmukka" -osioineen (joka on onneksi lyhyt). Tarkemmin katsottuna sieltä löytyy kuitenkin myös asiaa, mutta se on sijoiteltu pieniin tietoiskumaisiin osioihin ohjeiden yhteyteen. Näissä osioissa Vickie tai Adrienne ensin kysyy jotain ja toinen vastaa. Sitten vastaus selostetaan lyhyesti. Näin käsitellään esim. silkin ympäristöystävällisyys, vanhojen neulepaitojen kierrätys, kashmirin hinta ja viherpesu. Kirja pyrkii olemaan informatiivinen sortumatta kuitenkaan saarnaamiseen tai ylenmääräiseen opastamiseen ja onnistuukin siinä hyvin. Yleisvaikutelma on kepeä, ja halutessaan voi keskittyä vain ohjeisiin.

Itse ohjeet on jaettu kahteen osaan, tamineisiin ja kotiin. Tamineosiosta löytyvät kaikki päällepantava miesten vetoketjupuserosta vauvojen vaippahousuihin. Pääpaino tuntuu kuitenkin olevan pienissä neuleissa ja asusteissa. Kotiosiosta löytyy kaikkea kodin sisustukseen virkatusta matosta muhkeaan neulottuun torkkupeittoon. Löytyypä kirjasta myös käyttökelpoisin tähän asti näkemäni ohje sarisilkkilangalle: tyynynpäällinen.

Ohjeiden vaikeustaso on merkitty tähdillä yhdestä kolmeen, joista kolme on vaikein. Ohjeiden luokittelussa on käytetty myös puolikkaita tähtiä. Jako tuntuu aika tasaiselta, sillä kirjan 31 ohjeesta 9 kuuluu joko kahden ja puolen tai kolmen tähden luokkaan. Pääpaino on neuleohjeissa: tamineista löytyy vain yksi virkkausohje, kotiosiossa virkkausta on käytetty enemmän. Yleisesti ohjeet vaikuttavat melko helpoilta, mutta oman hankaluutensa mukaan voi tuoda se, että niissä ei ole kaavioita, vaan kaikki on selitetty sanallisesti. Vaatteista löytyy sentään kaavakuvat mittoineen.

Kirjan tyylin mukaisesti ohjeilla on ekohenkiset nimet: löytyy Puunhalaaja-kassi, Tarkan markan kynsikkäät, Jäätikköpipo ja Kalottikaulaliinat. Kuvia ohjeista löytyy ihan mukavasti, ja ne ovat kauniita. Itse tosin jäin kaipaamaan muutamasta hieman tarkempaa rakennekuvaa; esimerkiksi Globaalia lämpöä -torkkupeitto on kuvattu vain kiedottuna mallin ympärille eikä siitä ole kuvaa auki levitettynä. Vaikka rakenne selviääkin ohjeesta, parempi kokonaiskuva olisi silti ollut mukava. Suurimmasta osassa kuvat ovat kuitenkin aivan riittäviä.

Koska kirja on alun perin kirjoitettu englanniksi, lienee paikallaan mainita muutama sana myös suomennoksesta. Kaiken kaikkiaan suomennos tuntuu sujuvalta, ja termejä ja lyhenteitä on käytetty hyvin. Ainoa, mikä oudoksutti, oli "merkitsimiä"-termi. Tutumpi olisi ollut mielestäni silmukkamerkki. Mutta kiitosta ssk-termin suomennokselle. Siitä on käytetty kahden noston kavennus -termiä (knk).

Kirja on mukava uutuus neulekirjamarkkinoilla. Siinä on sopivasti sanomaa ja jokaiselle jotain kauniissa, kepeässä paketissa.