Perusasiaa rukeista

Perinteiset rukit ja modernit rukit poikkeavat jonkin verran ulkonäöltään, mutta olennaisilta osiltaan ne ovat samanlaiset. Myös toimintaperiaatteet ovat samat. Alla on esitelty keskeisimmät rukin osat ja niiden rooli kehruussa.

Rukin osat

Lyhty

Lyhty on muodoltaan karkeasti U:n mallinen, ja se on yleensä joko kokonaan metallinen tai osaksi puuta. Sen keskellä on kara, johon rulla asetetaan. U:n ”reunoja” kiertävät hampaat eli koukut, joista säie kulkee matkallaan rullalle. Lyhdyn etuosassa on torvi, josta säie tulee kehrättäessä läpi. Säie kulkee siis torven kautta koukuille ja sieltä rullalle.

Lyhty on perinteisissä rukeissa ja osassa moderneja rukkeja kiinnittyneenä kahteen tyttäreen. Etummainen tytär kannattelee torvenpuoleista päätä, ja U:n avonaista päätä kannattelee taaempi tytär. Tyttäret ovat kiinni ämmässä, jonka suurin merkitys on nyörin kireyden säätely. Siirtämällä ämmää kauemmaksi pyörästä tai kallistamalla sitä eteenpäin nyöri kiristyy.

Rulla

Rulla asetetaan lyhdyn karaan. Kehrätty säie tai kerrattu lanka kiertyy rullalle. Rullan päissä on yksi tai useampia uria, joista kulkee vetojärjestelmästä riippuen joko rukin nyöri tai jarrunyöri.

Kehrä

Kehrä määrittelee kehruunopeuden. Kehrässä on yksi tai useampia kiekkoja rivissä. Rukin nyöri kulkee näiden kiekkojen kautta. Mitä pienempi kiekko, sitä nopeammin kierrettä syntyy. Kehrän ja pyörän pyörimisnopeudet ilmoitetaan suhdelukuna, esimerkiksi 7:1. Tämä tarkoittaa sitä, että kun pyörä pyörii kerran, kehrä pyörii 7 kertaa. Mitä suurempi ensimmäinen luku on, sitä nopeammin kehrä pyörii ja sitä nopeammin kierrettä syntyy säikeeseen.

Kaksoisnyörillisissä rukeissa kehrä on erillinen. Lyhty- ja rullavetoisissa järjestelmissä kehrä on yleensä kiinni lyhdyssä tai rullan päässä. Kaksoisnyörillisistä rukeista osaa voidaan käyttää myös lyhtyvetoisena.

Pyörä

Pyörän kautta kulkee rukin nyöri, joka puolestaan pyörittää lyhtyä. Vetojärjestelmästä riippuen nyöri kulkee pyörän yli yksi tai kaksi kertaa.

Poljin

Perinteisesti rukeissa on ollut yksi poljin. Moderneissa rukeissa voi olla kaksi poljinta. Teknisesti polkimien määrällä ei ole merkitystä, mutta osa kehrääjistä suosii kaksipolkimisia rukkeja sen vuoksi, että polkeminen on niillä hieman tasaisempaa. Yksipolkimisessa polkurytmi on selkeämpi, koska polkaisun tulee olla riittävän voimakas pyöräyttämään pyörä kokonaisen kierroksen verran. Osa kehrääjistä pitää tätä yksipolkimisen ominaisuutta miellyttävämpänä. Aloittelijalle kaksipolkiminen voi olla hieman armeliaampi, sillä heikko tai epätasainen polkurytmi saa yksipolkimisen rukin pyörän pyörähtämään helposti takaisinpäin. Kehruu voi olla tällöin varsin haasteellista. Polkimen ja pyörän yhdistää liipotin.

Nyöri ja vetojärjestelmät

Nyöri siirtää voiman pyörältä lyhdylle. Kaksoisnyörillisissä rukeissa nyöri kulkee pyörän yli rullan pään kautta uudelleen pyörän yli ja vielä kehrän yli. Lyhty- ja kehrävetoisissa rukeissa nyöri kulkee pyörän yli rullalle tai lyhdyn kehrälle.

Perusasioiden hallitseminen rukin vetojärjestelmästä ja sen ominaisuuksista helpottaa rukin säätämisessä ja ongelmanratkaisussa.

Nyöri ja säie kaksoisnyörijärjestelmässä

Kuvassa punainen viiva kuvaa säikeen kulkua torvelta koukkujen kautta rullalle. Sininen viiva kuvaa nyörin kulkua kehrän yli ja rullan päässä olevan uran yli. Huomaa, että yleensä rullan uran halkaisija on pienempi kuin käytetyn kehrän ura. Rulla pyörii nopeammin kuin kehrä ja lyhty.

Säie kiertyy rullalle, koska rulla ja lyhty pyörivät eri tahtiin. Kaksoisnyörijärjestelmässä ei ole jarrunyöriä, joka yksinyörisissä eli lyhty- ja rullavetoisissa järjestelmissä hidastaa rullaa tai lyhtyä. Tästä syystä kaksoisnyörillisissä rukeissa kehrän uran ja rullan pään uran halkaisijoiden täytyy olla erikokoiset. Säikeen kiertymiseen vaikuttaa nyörin kireys, jota säädetään ämmän paikkaa vaihtamalla eli joko kallistamalla sitä tai siirtämällä sitä penkissä eteen- tai taaksepäin.

Osaa kaksoisnyörillisistä rukeista voidaan käyttää myös lyhtyvetoisena. Tällöin tarvitaan erillinen jarrunyöri, joka kulkee rullan pään yli ja hidastaa rullaa. Nyöri kulkee tällöin vain kehrän uran yli. Kehrän uran halkaisija ratkaisee kierteen syntymisen nopeuden; välitys on siis pyörän halkaisijan suhde kehrän uran halkaisijaan.

Kaksoisnyörillisissä voidaan käyttää myös rullavetoista järjestelmää, jolloin erillinen jarrunyöri kulkee kehrän uran yli ja nyöri kulkee rullan pään urassa. Rullan uran halkaisija ratkaisee kierteen syntymisen nopeuden; välitys on siis pyörän halkaisijan suhde rullan uran halkaisijaan.

Kaksoisnyörillisiä rukkeja ovat mm. Schachtin rukit, osa Kromskin rukeista ja suuri osa perinteisistä suomalaisista rukeista, mm. Kiikan rukki. Englanniksi kaksoisnyörillinen järjestelmä on double drive.

Nyöri ja säie lyhtyvetoisessa järjestelmässä

Kuvassa punainen viiva kuvaa säikeen kulkua torvelta koukkujen kautta rullalle. Sininen viiva kuvaa nyörin kulkua lyhdyn etupäässä olevan kehrän yli. Vihreä viiva kuvaa jarrunyörin kulkua rullan pään yli. Jarrunyöriä kiristämällä rullan pyöriminen hidastuu ja säie kiertyy rullan ympärille nopeammin. Liian kireä jarrunyöri voi tehdä rukista kiskovan. Liian löysä jarrunyöri taas tekee säikeeseen valtavasti kierrettä, eikä säie kierry rullan ympärille kunnolla tai lainkaan.

Lyhtyvetoista järjestelmää kutsutaan englanniksi nimellä flyer lead tai Scotch tension, ja se on moderneissa rukeissa ylivoimaisesti suosituin vetojärjestelmä. Mm. Majacraftin, Kromskin ja Ashfordin rukit ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lyhtyvetoisia.

Nyöri ja säie rullavetoisessa järjestelmässä

Kuvassa punainen viiva kuvaa säikeen kulkua torvelta koukkujen kautta rullalle. Sininen viiva kuvaa nyörin kulkua rullan päässä olevan uran yli. Vihreä viiva kuvaa jarrunyörin kulkua lyhdyn yli. Jarrunyöriä kiristämällä lyhdyn pyöriminen hidastuu ja säie kiertyy rullan ympärille nopeammin. Rullavetoiselle rukille on tyypillistä varsin napakka vedon tuntu, ja säie voi katkeilla helpommin. Tästä pääsee eroon säätämällä jarrunyöriä löysemmälle tai nyörittämällä säikeen koukuista puolelta toiselle.