Optista sukkataidetta
Stephanie van der Linden on saksalainen neulesuunnittelija, jonka sukkamalleissa on usein haettu piristävästi uusia ideoita klassisen neulemaailman ulkopuolelta. Uudessa kirjassaan Säpinää sukkiin neuleohjeiden ideoiden lähteenä on ollut op-taiteen tai optisen taiteen suositut ilmiöt. Tutun hyvän neulesuunnittelijan uusi ohjekirja on aina ilahduttava uutuus, eikä Säpinää sukkiin ole poikkeus tähän sääntöön.
Erilaisiin vaikutelmiin päästäkseen sukkia suunnitellessa ei ole kaihdettu käyttää erilaisia tekniikoita, kuten poikittain neulomista tai paloista neulomista tavanomaisempien pintaneuleiden ja kirjoneuleiden lisäksi. Sukkakirja onkin mielenkiintoinen etenkin modernimmista ja graafisemmista sukista kiinnostuneille neulojille; mitään perinteisiä sukkia tästä kirjasta ei kannata odottaa löytävänsä.
Kirjassa on 19 sukkaohjetta, joissa on useampi koko erilaisille jaloille. Riippuen sukan neulontatavasta on annettu erilevyisille ja -pituisille sukille ohjeet mahdollisuuksien mukaan. Sukkien kokoasteikko vaihtelee naisten noin 38-40-kokoisista sukista miesten noin 44-46-kokoisiin sukkiin. Sukat on neulottu pääasiallisesti tavallisesta yksivärisestä sukkalangasta, mutta mukana ovat esimerkiksi Yaacov-sukat, joissa sateenkaarenvärinen liukuvärjätty sukkalanka pääsee kauniisti oikeuksiinsa.
Kirjan suomennos tuntuu hieman keskeneräiseltä, ja ohjeissa on suoraan englanninkielisestä ohjeesta käännettyjä ilmaisuja, jotka ilmaistaan suomalaisissa neuleohjeissa yleensä toisin. Tämä tekee ohjeista paikoin vaikealukuisia, mutta toisaalta amerikkalaiseen tyyliin kirjoitetut neuleohjeet ovat pitkiä ja perusteellisia, joten myös aloittelijoiden pitäisi selvitä kirjan ohjeilla haastavammistakin sukista.
Heikointa kirjassa on sen nimi, mutta sama vaivaa myös muita suomeksi julkaistuja neulekirjoja. Alkuperäisteoksen otsikko “Op-Art socks” kertoo, millaisista sukista kirjassa on kyse, mutta “Säpinää sukkiin” on nimenä teennäinen ja tekopirteä. Lisäotsikko “Ainutlaatuiset kolmiulotteiset kuviot” hämmentää ehkä vähän lisää, kun sukissa on kyse vanhoista ja tunnetuista optisista illuusioista, eikä edes kaikkien niiden kohdalla kolmiulotteisuusvaikutelmista. Onneksi kirjaa ei sentään nimetty “Uudet suloiset sukat”. Klassisemmat, tietokirjatyylisemmät nimet olisivat askel parempaan suuntaan, vaikkakin onnistuneet sanaleikkinimet tietokirjoissa ovat hauskoja helmiä.
Stephanie van der Linden: Säpinää sukkiin
Suomennos: Sari Polvinen
Minerva, 2014
ISBN10:9523120336