Värttinäkehräys

Kehräämistä opeteltaessa herää kysymys, minkälaisella värttinällä ja millaisella kuidulla olisi hyvä aloittaa kehrääminen. Nykyisin on saatavilla kaiken kokoisia ja näköisiä värttinöitä sekä monia erilaisia kuituja. Annan tässä muutamia vinkkejä, jotka voivat helpottaa valintaa.

Aloittelijalle sopivan värttinän paino on n. 40 – 80 g. Tätä painavamman tai kevyemmän värttinän käyttö ei ole suositeltavaa alkuvaiheessa. Painavalla värttinällä syntyy helposti liian paksua lankaa, koska ohueen lankaan on vaikea saada lankaan tarvittavaa kierrettä ja lanka katkeaa helposti. Kevyt värttinä puolestaan luo niin paljon kierrettä kerralla, että aloittelija ei ehdi kehrätä niin nopeasti kuin värttinä vaatii ja langasta tulee kikkaraa "siansaparoa".

Värttinät voidaan jakaa painon perusteella 6 kategoriaan:
< 25 g hyvin ohuet langat
30 - 50 g ohuet langat
50 - 70 g perussukkalanka
70 – 90 g paksumpi lanka
90 g - < lähinnä suosittelen näitä värttinöitä vain kertaukseen.

Värttinät luokitellaan myös painon sijainnin mukaan ylä-, keski- ja alapainoisiin värttinöihin. Kaikkia värttinöitä voidaan käyttää myös ns. tuettuna värttinänä, jolloin värttinää ei roikuteta kehrättäessä, vaan se tuetaan joko kippoon, maahan, reiteen tai kämmeneen. Tällä tekniikalla kehrätään usein lyhyitä kuituja.

Yllä mainituista värttinöistä mielestäni paras vaihtoehto myös aloittelijalle on yläpainoinen värttinä, koska sen saa helpommin pyöräytettyä liikkeelle ja vauhtia syntyy riittävästi. Värttinän varren alapään kärjen on hyvä olla terävä, silloin värttinän osuessa maahan se jatkaa vielä pyörimistä jonkin aikaa.

Kehräämisen harjoitteleminen on hyvä aloittaa villalla, koska villa on muita kuituja helpompaa käsitellä. Aloittelijan villalaaduiksi suosittelen seuraavien lampaiden villoja: Suomen lammas, Kainuun harmas, Ahvenanmaan lammas, Corriedale ja Blueface Leicester (BFL). Toki monien muidenkin rotujen villat sopivat aloittelijalle, mutta edellä mainittuja villoja on kohtuullisen helppo saada jopa kotimaisista nettikaupoista. Villa on myös ominaisuuksiltaa, esim. kuidun pituuden ja kestävyyden suhteen ihanteellinen kehrättävä.

Aina ei ole mahdollista saada selville, minkä rotuisesta lampaasta villa on peräisin. Tällöin on kiinnitettävä huomio siihen, miten villa on käsitelty kehruuvalmiiksi. Huovutusvillaa on helposti saatavilla, mutta se ei ole tarkoitettu kehruuta varten. Siihen on usein laitettu joukkoon lyhyitä kuituja ja pieniä villapaakkuja. Tämä laadun epätasaisuus hidastaa kehräämistä.ja tekee lopputuloksesta epätyydyttävän .

Kehräykseen soveltuvia valmiiksi käsiteltyjä villoja ovat mm. topsi, karstalevyt tai käsikarstoilla tehdyt lepereet. Topseja ja karstalevyjä voi ostaa, mutta lepereet täytyy tehdä itse.

Villan lisäksi aloittelijalle soveltuvia kuituja ovat alpakka ja mohair. Alpakka ja mohair tarvitsevat jonkin verran enemmän kierrettä kuin villa ja saattavat tuntua liukkaammilta, mutta muuten niiden kehrääminen on pääasiallisesti yhtä helppoa kuin villan. Mohairia kehrättäessä tulee tietää, että kuitu on painavaa kuten myös siitä saatava lanka. Mohair on ihanaa kun sen sekoittaa villaan, sillä pieninä määrinä se antaa ilmavuutta ja pörheyttä langalle.

Muita aloittelijalle soveltuvia kuituja ovat jotkut eri kuitujen sekoitukset. Niissä on usein villaan sekoitettu jotain muuta kuitua esim. bambua, silkkiä tai tenceliä. Näin saadaan kyseisten kuitujen hyvät ominaisuudet lankaan kehräämisen kuitenkaan vaikeutumatta.

Lopuksi haluan vielä kertoa kahdesta mielestäni erinomaisesta kirjasta, joista voi olla apua aloittelijalle.

Judith MacKenzie McCuin: Teach Yourself Visually Handspinning
Kirjassa on käsitelty kaikki mitä aloittelijan tulee tietää kuiduista, kehruuvälineistä ja -tavoista ja kertaamisesta. Kirja soveltuu yhtälailla vasta-alkajille kuin jo pitempään kehränneille, sillä mukana on eksoottisempia kuituja ja niiden kehruutapoja. Kirjan lopusta löytyy sekä hiukan tietoa värjäämisestä että projekteja itse kehrätyille langoille.

Judith MacKenzie McCuin: The Intentional Spinner, A Holistic Approach to Making Yarn
Tämä kirja on jatko-osa edelliselle kirjalle, vaikka kustantaja onkin eri. Kirjassa on kattavasti kerrottu eri kuiduista ja niiden ominaisuuksista. Kehruutekniikkaosiossa on käyty läpi kaikki erilaiset kehruutekniikat ja kerrottu mille kuidulle mikin tekniikka soveltuu. Kertausosiossa on kerrottu, miksi lankaa olisi hyvä kerrata ja minkälaisia eri kertaustapoja on olemassa. Kirjassa on myös kappale langansuunnittelusta. Lopussa on muutamaa projekti, joissa kussakin on kerrottu miten käytetty kuitu tulisi kehrätä, jotta langasta saadaan sopivaa kyseistä projektia varten.

Lopuksi haluan kiittää Outi Rinnettä saamastani avusta artikkelin laadinnassa.