Sydämellinen sukkakirja

Sydämellinen sukkakirja on Merja Ojanperän kolmas sukkakirja, ja se keskittyy edellisten kirjojen tapaan naisten kirjo- ja pitsineulesukkiin. Kirjassa on kaksikymmentä ohjetta. Suurin osa kirjan ohjeista on paksulle tai keskipaksulle langalle suunniteltuja, mutta mukana on myös muutama ohuelle sukkalangalle tarkoitettu ohje, mukaan lukien ehdoton suosikkini kirjan ohjeista ”Queen of everything” -sukat.

Kirjan sukat neulotaan pääasiassa varresta varpaisiin lappukantapään ja kiilakavennusten kanssa. Palmikoiden ja pitsien yhdistelmät ovat japanilaistyylisiä ja paikoitellen hyvin runsaita ja levottomia. Useista suomalaisista sukkakirjoista poiketen kirjaan ei ole sisällytetty ohjeita siitä, kuinka oikeat ja nurjat silmukat neulotaan. Teoriaosa esittelee kirjassa käytetyt lyhenteet kattavasti ja jaottelee yleisimmät saatavilla olevat sukkalangat ohuisiin, keskipaksuihin ja paksuihin sukkalankoihin. Tosin varsinkin keskipaksujen lankojen juoksevuuden hajonta on runsasta.

Kaaviot ovat hyvin piirrettyjä ja niitä on runsaasti. Osa kaavioista on niin isoja että ne on jaettu useammalle sivulle ja osa on painettu poikittain, jolloin kirjaa joutuu pyörittelemään, eikä sen käyttäminen lukutuen kanssa ole yksinkertaista. Kaavioissa käytetyt merkit on avattu jokaisessa ohjeessa erikseen.

Kokoja on pääasiallisesti annettu vain yksi, eikä mukana ole ohjeita, kuinka sukkia voisi suurentaa tai pienentää neulojan jalkaan sopiviksi. Polvisukkien pohkeen ympärys on kerrottu muodossa ”sopii parhaiten xx cm”.

Kirja soveltuu neulojalle, joka on tottunut neulomaan kirjoneuleita, pitsiä tai palmikoita, tai vaihtoehtoisesti lyhyemmän aikaa neuloneelle henkilölle, jolla on äärettömän hyvät hermot ja kiinnostusta oppia uutta.

Paksupohkeisena ja leveäjalkaisena olisin kaivannut kirjaan useampia kokovaihtoehtoja ainakin polvisukkiin ja kirjoneulesukkiin. Teoriaosuudessa kerrotaan lyhyesti, että vaihtamalla langan paksuutta voi vaikuttaa myös sukan kokoon.