Neulonta ja tekijänoikeudet
Mikä se on?
Täytyy tunnustaa, että tekijänoikeus ja neulontaharrastus on sanapari, jolla yhtäkkiä ajatellen ei ole paljonkaan yhteistä. Lehtiarkisto esiin, mallia etsimään, puikot käteen ja sopivaa lankaa siitä kaapinkokoisesta – siis ihan sopivasta – pikku varastosta! Lopputulos oli sittemmin niin onnistunut, että sinua pyydettiin neulomaan samanlainen ensin siskolle, naapurille, äidille, mummille, työkaverille… ja sitten 15 kpl harrastuspiirin joulumyyjäisiin, kiitos! Helppoa? Ei välttämättä, sillä tässä törmätään jo monenlaisiin tekijänoikeuskysymyksiin.
Tekijänoikeus on teoksen tekijällä oleva oikeus, joka tuottaa, erikseen säädetyin rajoituksin, tekijälle "yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin”, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.
Tekijänoikeus sisältää tekijän taloudelliset ja moraaliset oikeudet: tekijällä on oikeus tuotoksensa taloudelliseen hyödyntämiseen, mikä ei tietenkään ole pakollista. Laki ei tunne termiä moraalinen oikeus, mutta se on tavallaan taloudellisen oikeuden vastakohta: teosta ei saa muuttaa tekijän taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla. Tekijänoikeus ei ole sidottu alueeseen tai valtion rajoihin. Se koskee lähtökohtaisesti myös ulkomaisia teoksia. EU:ssa tekijänoikeuden voimassaoloaika on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Vasta tämän jälkeen saa kuka tahansa vapaasti hyödyntää kyseistä teosta.
Miten tämä sitten liittyy neulontaan?
Tekijänoikeuslain mukaan ”sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla”. Neuletyöt kuuluvat taidekäsityönä tai taideteollisuuden tuotteina ilman muuta tekijänoikeuden piiriin. Näin esimerkiksi neulemallin suunnittelijalla on tekijänoikeus malliin, eikä muilla ole oikeutta sen kaupalliseen tai muuhun hyödyntämiseen.
Selvää on siis, että toisen suunnittelemaa mallia ei saa hyödyntää kaupallisesti. Tekijänoikeuslaki sallii kuitenkin aina tehdä omaan käyttöön muutaman kappaleen. Omaan käyttöön valmistettuja kappaleita ei saa ”esittää julkisesti”. Tämä ei tietenkään tarkoita neuleen osalta, että et saisi käyttää sitä kodin ulkopuolella – lähinnä julkinen esittäminen voisi liittyä tilanteeseen, jossa haluaisit julkaista mallin uudestaan vaikka omalla nettisivullasi. Tekijällä on teokseensa myös ns. isyysoikeus eli kun teos esitetään jossain julkisesti – kuva julkaistaan lehdessä, kappale soitetaan radiossa – on tekijä mainittava. Näin ollen voit
- kopioida mallin lehdestä/netistä ja halutessasi kääntää sen toiselle kielelle
- jakaa näitä mallikopioita pieniä määriä perhepiirissä tai ystäville – suomalainen oikeuskäytäntö on katsonut, että esim. opiskelija voi jakaa muutaman kopion opiskelukavereiden käyttöön, mutta opettaja ei. Käyttö järjestötoiminnassa ei ole enää yksityistä: valitettavasti et siis voi kopioida tiettyä mallia neuleyhdistyksen kaikkien jäsenten käyttöön!
- valmistaa mallin perusteella ko. neuleen ”omaan käyttöön” – itselle, perheenjäsenelle tai vaikka ystävälle, niin kauan kuin tämä toiminta ei tapahdu maksua vastaan.
- ottaa neuleestasi kuvan ja laittaa sen blogiisi, kun muistat tässä mainita myös neuleen alkuperäisen suunnittelijan. Viimeisen päälle korrektia on kysyä tästä suunnittelijan lupa!
Minä ajattelin kyllä tehdä sellaisen kaffefassett–tyylisen neuleen ja julkaista sen ohjeen
Edellä tulikin varmaan jo selväksi, että suora kopiointi toisen neuleesta ja sen hyödyntäminen kaupallisesti on kielletty. Mutta entäs kun innokas harrastaja käyttää valmiita malleja inspiraation lähteenä ja lisää joukkoon omat muunnelmansa? Muunnelman julkaiseminen edellyttää sekä alkuperäisteoksen tekijän että muuntelijan lupaa.
Useammin kuin siitä, miten alkuperäistekijä on mainittu muunnelman yhteydessä, riidellään kuitenkin siitä, onko teos numero 2 muunnelma vai täysin itsenäinen, uusi teos. Käsityöala on tässä suhteessa varsin ongelmallinen. Joissakin tilanteissa voi olla epäselvää tai kiistanalaista, onko kyseessä teoksen muunnelma vai uusi teos, jonka luomisessa on käytetty esikuvana tai muunlaisena apuna jotakin teosta.
Jälkimmäisestä tilanteesta laki käyttää ilmaisua siitä, että "joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen”. Onhan periaatteessa täysin mahdollista, että kaksi eri tekijää saa ajatuksen tehdä sinipunakirjavan neuleen, jossa on norsuja. Voikin olla varsin vaikeaa osoittaa, että jälkimmäinen tekijä on kopioinut ensimmäistä. Kaikkihan me olemme nähneet kauppatorin täydeltä hämmästyttävän paljon toistensa kaltaisia kirjoneuleita – kuka siis on ollut ensimmäinen? Valitettavasti todellisuudessa yhteyttä alkuperäisen ja uuden neuleen välillä on varsin vaikeaa osoittaa, jos tällainen prosessi päätyy oikeuteen asti. Valveutuneen käsityönharrastajan kannattaa pitää mielessään seuraavat perusasiat:
- Alkuperäistä ohjetta saa muunnella ja muokata omia tarpeita varten
- Jos tätä tuotosta haluaa hyödyntää esim. julkaisemalla mallin seuraavassa Ullassa, on kysyttävä alkuperäisen tekijän suostumus ja myös mainittava tämä mallin yhteydessä (”kolmiohuivi Rowanin ohjeen inspiroimana”)
- Jos haluat hyödyntää kaupallisesti täysin omaa malliasi, ole kriittinen! Jos se ei mielestäsi muistuta liikaa jotain tunnettua/tunnistettavaa esikuvaa, voit hyödyntää sitä omana tuotteenasi haluamallasi tavalla.
Saako paitaan neuloa Aku Ankan?
Jos haluat kuvata neuleessasi Akun, Karvisen, Hello Kittyn, Pokemonin tai vaikka Mona Lisan, edellä sanottu pääsääntö kopioiden valmistamisesta omaan käyttöön koskee tätäkin tilannetta. Taulun, valokuvan, sarjakuvan tai piirroksen – yhtä hyvin vaikka sävellyksen – kopioiminen toisella valmistustavalla, tässä siis neulomalla, on täysin sallittua niin kauan kuin se tapahtuu omaan käyttöön.
Saako poikaystävälle tehdä bemarilapaset?
Jos jostain syystä sinulla on pakottava tarve koristella neuleesi jonkun yrityksen tai tuotteen logolla tai tuotemerkillä, ei puhutakaan enää pelkästään tekijänoikeudesta, vaan tavaramerkeistä. Tavaramerkki on tunnusmerkki, jonka avulla myytäväksi tarkoitettuja tavaroita tai palveluita kyetään erottamaan toisten elinkeinonharjoittajien vastaavista tuotteista.
Elinkeinonharjoittaja voi suojata merkkinsä hakemalla sen rekisteröintiä. Rekisteröinnillä hän saa yksinoikeuden merkkinsä käyttämiseen tavaran tai palvelun tunnuksena. Vain rekisteröinnin haltija saa käyttää kyseistä tavaramerkkiä elinkeinotoiminnassaan ja hän voi tarvittaessa myös kieltää muita käyttämästä merkkiään tai siihen sekoitettavissa olevaa toista merkkiä.
Yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan saada ilman rekisteröintiäkin, kun merkki on tullut vakiintuneeksi. Merkin vakiinnuttaminen tapahtuu käyttämällä merkkiä. Merkki katsotaan vakiintuneeksi, jos se on “asianomaisissa elinkeino- tai kuluttajapiireissä yleisesti tunnettu haltijansa tavaroiden tai palveluiden erityisenä tunnuksena”. Tästä siis seuraa se, että kukaan ulkopuolinen ei saa käyttää toisen tavaramerkkiä missään muodossa ilman tavaramerkinhaltijan suostumusta. Näin ollen et voi esimerkiksi
- neuloa lapasiin poikaystävän auton logoa
- lisätä kotisivullesi lankavalmistajien tai lankakauppojen logoja
- kertoa kotisivullasi neulovasi tilauksesta esimerkiksi luisvuitton-neuleita. (Pariisilainen muotitalo prosessaa parhaillaan suomalaista vaateketjua vastaan tämänkaltaisesta ilmauksesta. Suomalainen vaateketju on väittänyt, että ei ilmaisulla viittaa suojattuun tavaramerkkiin vaan vaatteiden tyyppiin ja ulkoasuun. Lopputulosta ei vielä tiedetä.)
Entäs sitten se jussipaita?
Neuleissa on vielä se hauska erityispiirre, että monet tekniikat, mallit ja kuviot pohjautuvat vanhoihin perinteisiin malleihin, joilla kenelläkään ei voida katsoa olevan tekijänoikeutta. Ajattele esimerkiksi korsnäsin- tai jussipaitaa, muita perinnekirjoneuleita tai Aran –saarten kuvioita. Kukaan tuskin voi väittää omistavansa tekijänoikeudet palmikkoon tai muuhun pintaneulekuvioon. Samoin kirjoneulekuviot ja perussukan tai lapasen neulontaohje ovat samalla tavalla kohteita, jotka eivät kuulu kenellekään. Niiden vapaa hyödyntäminen ja eri kuvioiden ja mallineuleiden yhdistely on siis täysin sallittua.
Muista kuitenkin, mitä edellä on sanottu toisten malleista: jos oman luovuutesi tuotos sattumalta muistuttaa erittäin paljon jotain tunnistettavaa, toisen suunnittelemaa mallia, kehotan taas harkitsemaan, jos olet suunnitellut tuottavasti tuota mallia vaikka joulumyyjäisiä varten.
Mitä toisen oikeuksien loukkaamisesta voi seurata?
Tekijänoikeusloukkaus on rikos, josta voidaan tuomita sakkoon tai jopa vankeuteen. Sen lisäksi rikokseen syyllistynyt joutuu tyypillisesti maksamaan loukkaamalleen teoksen alkuperäiselle tekijälle korvauksia tai hyvitystä aiheutuneesta vahingosta. On myös mahdollista, että tuomioistuin määrää rikoksentekovälineet tuomittavaksi valtiolle, jotta tekijä ei voisi syyllistyä samaan rikokseen uudestaan.
Tällainen menettämisseuraamus on lainlaatijan mielestä tarkoitettu enemmänkin tilanteisiin, jossa kopioidaan esimerkiksi toisen tietokoneohjelma, huonekalun malli tai esimerkiksi joku elektroniikkakomponentti – neulepuikkojen ja jäännöslankojen menettäminen ei ehkä ole kovin todennäköistä eikä suuri taloudellinen menetys. Alkuperäiselle tekijälle maksettavat korvaukset ja oikeudenkäyntikulut sitä vastoin voivat tulla kalliiksi!
Kuten edellä on todettu, käsitöissä tekijänoikeuden loukkaaminen voi olla varsin vaikea osoittaa, ja siksi oikeudenkäynnin riski voi käytännössä olla varsin pieni. Tästä huolimatta innokkaan neulojan on syytä muistaa mahdolliset seuraamukset, jos valmistaa neuleita muuten kuin omaan käyttöön.
Lisätietoa
Jos tekijänoikeudet kiinnostavat enemmän, lisätietoa löydät esimerkiksi seuraavilta nettisivuilta
Patentti- ja rekisterihallitus
Opetusministeriö: Tekijänoikeus
Jukka Korpela: Tekijänoikeusaiheisia dokumentteja
Kirjallisuutta, joka sopii hyvin myös ei-juristeille
Haarmann Pirkko-Liisa, Immateriaalioikeuden oppikirja, Lakimiesliiton
kustannus, Helsinki, 1994.
Haarmann Pirkko-Liisa, Tekijänoikeus & lähioikeudet, Lakimiesliiton
kustannus, Helsinki, 1999.
Siivola Jyrki, Immateriaalioikeudet yritysten sopimuksissa, Teknologiateollisuuden
julkaisuja 10/2004.
Artikkeli on tarkoitettu yleistajuiseksi esitykseksi eikä sen
sisältöä tule käyttää sitovina oikeudellisina
neuvoina missään tilanteessa.
Teksti: Sanna Suvanto
-
Marjut Katajala: Tervetuloa lukemaan Ullaa!
Niina Hakkarainen: Neulojan opas Roomaan
Ulla testaa: Huopuvat langat
Jussi Katajala: Elämä, maailmankaikkeus - ja lanka
Aineiston © sen tuottajalla. Kaupallinen käyttö ehdottomasti kielletty.
Lisää tietoa Kysy Ullalta -sivulla.