ETUSIVULLE - OHJEET - ARTIKKELIT - NEUVOT - KYSY ULLALTA - ULLAKKO - INFO - BLOGI | ||
Ulla testaa: Huopuvat langat |
||
Pia Tuononen: Huovutusta!Huovutuskokemukseni alkoi eräänä aurinkoisena päivänä kun halusin pestä rakkaan mohairneuleeni. Siis koneessa. Pesukoneessa. Pesukoneessa, jossa ei ole edes villanpesuohjelmaa. Ja se todellakin oli mohairneule. Ja minulle hyvin mieluinen sellainen! Voitte varmaan arvata mikä lopputulos oli! M-kokoa oleva neule oli pesun jälkeen hyvin voimakkaasti pienentynyt, siis kutistunut! Huovuttunut! Tätä on siis huovuttaminen! ”Siis miten se voi olla tämän kokoinen!?” Puseroa koneesta kaivellessa todellisuus iski tajuntaani ja ymmärsin, että tämä neule ei enää t-o-d-e-l-l-a-k-a-a-n mahdu päälleni. Mahtuisiko se jollekin lapselle? Ei. Mahtuisiko se Nukelle? No ehkäpä…. Söpö se oli, mutta lähinnä sen koko oli nuken mitta-asteikkoa vastaava… Se oli historiaa, joka ei toivottavasti toistu. Eli silloin kun huovutan, huovutan. Ja kun haluan vain pestä neuleeni, kone ei huovuta. ;-) Toivottavasti! Tästä voimme siis jatkaa… Mitä huovutus oikein onkaan?Ensiksi faktaa: villalla on taipumus huovuttua, kun se joutuu joko veden lämpötilanvaihteluihin tai mekaaniseen möyhennykseen tai niihin molempiin. Näin kävi aikoinaan mohairneuleelleni ja niin käy, kun huovutetaan tarkoituksella. Itse olen kokeillut sekä pesukonehuovutusta että neulahuovutusta. Niitä voi käyttää huovutusmenetelmänä erillisinä tai sitten niitä voi yhdistää. Neulahuovutus on kuivahuovutusta eli neulosta ei kastella siinä ollenkaan. Menetelmässä käytetään tarkoitukseen kehiteltyä neulaa, jossa on pieniä väkäsiä ja sen avulla villaa huovutetaan esim. superlon-levyn päällä neulalla pistellen. Lisäksi on vielä saippuan ja veden kanssa käsin tehtävä kolmas huovutuksen laji, jonka nimeen jotkut huovuttajat vannovat. Sanovat sen olevan se ainoa oikea tapa huovuttaa… Mutta nuo kaksi muutakin tapaa ovat mielestäni aivan yhtä hyviä ja jos ne menetelminä soveltuvat johonkin työhön paremmin tai ainakin yhtä hyvin kuin saippuan ja veden kanssa tehtävä käsinhuovutus, niin miksei? Neulahuovutusta olen kokeillut lähinnä koristeluun ja pienten hahmojen tekemiseen. Olen huovuttanut erilaisia hahmoja, joita olen sitten liimannut esimerkiksi viime jouluna joulukorteiksi. Pesukonehuovutusta sen sijaan olen käyttänyt kun olen ensin neulonut jonkin asusteen ym. ja sen koneessa pesten huovuttanut. Viimeksi neuloin kassin Alafoss Lopi -langalla (joka on 100 % villaa). Kyseinen lanka soveltuu huovutukseen, koska siinä ei ole keinokuitua eikä sitä ole Superwash-käsitelty. Huovutus vaati 60 asteen kirjopesun, mutta jotkut koneet huovuttavat hyvin jo 40 asteessakin. Se on aika paljon konekohtaista, eli kannattaa kokeilla miten oma pesukone toimii huovutuksen suhteen. PesukonehuovutuksestaHuovutus kutistaa neulosta, kuten itse totesin jo mohairneuletta pestessäni, eli kutistuminen on huomioitava siten, että tekee neuleesta suuremman kuin mitä lopullisen neuletyön tulisi olla. Kutistuminen on parasta testata kulloinkin käytettävällä langalla siten, että tekee siitä ensin mallitilkun, jonka pesee koneessa. Tilkusta voi helposti mitata kutistumisen ennen ja jälkeen huovutuksen. Huovutuskokeilustani voi lukea enemmän myös kotisivultani. Pesukonehuovutusinnostukseni on vasta aluillaan ja olen huomannut jo tarkkailevani lankoja ostaessa, että ”voisikohan tätä myös huovuttaa…”. Tähän mennessä olen kokeillut vasta Alafoss Lopia, joka on islantilaista villaa, sekä suoraan kehräämöltä ostamaani 100 % villalankaa. Novitan Huopanen odottaa lankavarastossani, mutta jostain syystä kun se on juuri huovutukseen suunniteltu lanka, en ole vielä saanut aikaiseksi kokeilla sitä ollenkaan! On niin mukava testata lankaa itse, neuloa mallitilkku, pestä se ja tehdä omat päätelmät, huovuttuiko se tarpeeksi, tuliko siitä sellainen kuin piti, ja mitä langasta sitten voisikaan tehdä… Uskon kuitenkin vahvasti, että Huopanen on aivan erinomaista huovutukseen eikä ikäviä yllätyksiä satu niin paljon kuin jos itse testailee lankoja. Jokainen tekee siis tyylillään – ja ehkä minäkin vielä Huopasta kokeilen! Lopuksi vielä muutamia vinkkejä meille pesukonehuovutusta testaaville!
Huovutuksesta (siis sekä neulahuovutuksesta, pesukonehuovutuksesta että käsinhuovutuksesta) löytyy paljon tietoa netistä, kirjoista sekä kansalaisopistojenkin huovutuskursseja kannattaa kokeilla! Niina Hakkarainen: Novita HuopanenTarttuipa pesukonehuovutuskokeiluinto minuunkin ja sopivan tilaisuuden tullen ostin kolme kerää Novita Huopasta messuilta kun sain vielä pussukankin kaupan päälle. Värivalikoima ei päätä huimaa; tällä hetkellä saa vain kolmea väriä: kirkkaanpunaista, luonnonvalkoista ja harmaata. Novitan edustaja sanoi asiasta tiedusteltuani että 2005 syksyksi tulee mukaan lisää värejä, ainakin mustaa ja tummansinistä. Lanka on 100% villaa, sitä myydään 100 g:n kerissä jossa on lankaa 157 m. Puikkosuositus on 8-10 mm. Vyötteen takana on lapasten ohje, ja suositustiheys on siinä 12 s ja 15 krs ja kutistuvuuden sanotaan olevan 40%. Lapasten pitäisi aikuisillekin valmistua kahdesta kerästä hyvin. Lankaa on todella mukava neuloa, se tuntuu ”langalta”, eli pysyy kasassa eikä katkeile ja nöyhtää irtoaa tuskin lainkaan. Lankaa ei siis katkaistakaan hahtuvan tavoin kevyesti vetämällä, vaan sakset on hyvä ottaa avuksi. Mitään kierrettä langassa ei varsinaisesti kuitenkaan ole. Huovutin valmiit työt pesukoneessa 40 asteen kirjopesuohjelmalla (kesto noin 1.5 tuntia). Huopuvuudessa näyttää olevan hieman eroa värien kesken. Minä käytin vain kahta väriä, valkoista ja kirkkaanpunaista. Valkoisessa oli huovutuksen jälkeen vielä hieman kohtia joissa neulepinnan rakenteen saattoi erottaa mutta punaisessa pinta oli kauttaaltaan tiivis ja tasainen. Kirjoneulekuviossa tätä ei kylläkään huomannut. Kutistuvuus oli molemmissa luvatut 40%. Kiinnihuopumista en havainnut, vaikka kappaleeni putkimaisia olivatkin. Tosin en ole kokeillut mitä tapahtuu pienen putken, kuten peukalon tapauksessa. Kannattaa ehkä laittaa varmuuden vuoksi pakastepussi peukaloon jos on huolissaan. Nukkaamista koneessa en huomannut. Minulla oli mukana pari froteepyyhettä eikä niissä näkynyt mitään. Täytyy tietenkin ottaa huomioon että minulla oli pienet työt. Työn pinta on hiukan pörröinen huovutuksen jälkeen. Ehkä isommasta työstä voi irrota nukkaa. Kuva: Niina Hakkarainen. iPod-kotelon ohjeen löydät tästä Ullasta! Tiina Hyttinen: Pesukonehuovutusta hahtuvalangallaOlen aikaisemmin neulonut hahtuvalangasta lovikka-lapasia, jotka olen huovuttanut käsin. Nyt sain kuitenkin kipinän kokeilla pesukonehuovutusta. Kiekko Pirtin Kehräämön oliivinvihreää hahtuvaa odotti sopivaa laukkuohjetta, joka löytyi ihan sattumalta MagKnits-nimisen netissä ilmestyvän neulelehden sivuilta. Neuloin ensin koetilkun, jotta tietäisin kuinka paljon valmis työ tulee kutistumaan huopuessaan. Huovutin tilkun 60 asteen kirjopesussa yhdessä parin pyyhkeen kanssa. Yllätyksekseni mitään nukkaa ei koneesta huovutuksen jälkeen löytynyt. Laskin hahtuvalangan kutistuvan 60 asteen pesukonehuovutuksessa noin 25 %. Koska ohjeen laukku oli neulottu erilaisesta langasta, laskin tilkustani myös neuletiheyden ennen huovuttamista. Jouduin lisäämään silmukoita, jotta laukusta tulisi ohjeen mittojen mukainen. Neuloin laukun kaksinkertaisesta hahtuvasta numeron 5 puikoilla, jolloin neulepinnasta tuli sopivan löysää. Ajattelin myös, että laukku ei silloin huopuisi niin kovaksi. Huovutuksen jälkeen neulepintaa ei voinut erottaa. Tavoitteenani olikin saada todella huopuneen näköinen laukku. Seuraavaksi suunnitelmissani on neuloa isompi olkalaukku hahtuvalangasta.
Vasemmalla ennen huovutusta, oikealla huovutuksen jälkeen
MinnaProductions: FritidsgarnTestissä Sandnes Fritidsgarn (100% villaa), yksi vyyhti = 100 g (140 m), suosituspuikkokoko: 4,5 – 5,5, neuletiheys vyötteen mukaan: 15 s sileää neuletta = 10 cm. Testissä mukana olleet värit: musta (400), tummanharmaa (481), vaaleanharmaa (444), kirkkaanpunainen (539) ja valkoinen (403). Lanka myydään vyyhdeissä; joutuu kerimään, mutta lanka on paksua, siis nopeaa neuloa. Silmukoita luotaessa lankaa ei kannata kiristää liikaa, sillä se höyläytyy helposti poikki. Neulottaessa ei ongelmia. Eri värisävyjen välillä selviä eroja langan paksuudessa. Kokeilluista värisävyistä paksuinta ja mukavimman tuntuista oli tummanharmaa lanka. Ohuimmasta päästä olivat valkoinen ja kirkkaanpunainen lanka. Huopumisessa oli selviä eroja eri värien kesken. Kokeilluista väreistä harmaat sävyt ja musta huopuivat hyvin, valkoinen ja kirkkaanpunainen huonommin. Lankoja huovutettiin koneessa 40 asteessa noin 1,5 tuntia. Huonommin huopuvat värit vaativat tämän jälkeen vielä yhden 50 minuutin käsittelyn 60 asteessa kunnollisen huopumisen aikaansaamiseksi. Eriasteisesta huopumisesta johtuen samaan työhön ei ehkä kannata yhdistää paremmin ja huonommin huopuvia värisävyjä. Umpeenhuopumista ei tunnu tapahtuvan tällä langalla, joten esimerkiksi pipon voi huoleti huovuttaa ilman, että sen sisälle pitäisi laittaa muovipussi tms. umpeenhuopumisen estämiseksi. Kuva: MinnaProductions. Patalappujen ohje löytyy tästä Ullasta! Kristel Nyberg: EskimoDrops strikkedesign -lehden numeron 86 inspiroimana päätin vihdoin ja viimein uskaltautua kokeilemaan huovuttamista, mukavan ja lämpimän näköiset huopatossut kun houkuttivat ja ohje vaikutti helpolta. Koska en aiemmin ollut huovuttanut mitään, totesin viisaimmaksi tehdä ihan niin kuin lehdessä lukee ja jättää soveltamiset toiseen kertaan. Siispä suuntasin Menitaan ostamaan ohjeessa mainittua Garnstudion Eskimo -lankaa. Eskimo osoittautui viehättävän pehmeäksi uudeksi tuttavuudeksi. Kyseinen lanka on täyttä villaa ja huomattavan paksua, puikoilla 8-9 neulottavaa. Kierteitä langassa ei ole, vaan se muistuttaa rakenteeltaan Novitan Popia. Oikeastaan lanka olisi houkutellut neulomaan paitsi tossut, myös paksun paidan talveksi (varsinkin kun Menitassa oli näytillä oikein mukavan näköinen palmikkopusero Eskimosta), mutta luovuin ajatuksesta kahdesta syystä. Ensinnäkin 50 gramman kerän hinnalla Eskimoa olisi saanut vaikkapa 150 grammaa seitsemää veljestä, ja lankaa ei kerällä ole vyötteen mukaan kuin 50 metriä. Menekki siis on melkoinen kuten hyvin paksuissa villalangoissa yleensäkin. Toinen syy oli ihan käytännöllinen: vaikka puhdas villa pysyy pitkään siistinä ihan vain tuulettamalla, on neule kuitenkin lopulta pakko pestä, ja tämän langan kyseessä ollessa nimenomaan pestä käsin. Huovutukseen Eskimo tuntui sopivan mainiosti. Tossujen ohjeessa neuvottiin pesemään neule 40-asteisessa pesuohjelmassa, joka sisältää linkouksen. Ikävä kyllä en tullut ottaneeksi tossuista mittoja ennen ja jälkeen huovutuksen, mutta silmämääräisesti arvioiden kutistumista tapahtui nelisenkymmentä prosenttia. Myönteisenä yllätyksenä pesukoneesta ei huovutuskokeilun jälkeen löytynyt nukkaa. Langasta huovutettu pinta on kuitenkin pehmeän nukkainen, joten ehkä säästyin suuremmalta pesukonesiivolta lähinnä siksi, että kokeilutyö ei ollut tossuja suurempi. Kaikenkaikkiaan Eskimo-langasta jäi minulle myönteinen tuntuma.
Paksusta langasta tulee nopeasti valmista, kunhan sormet tottuvat lähes
pikkusormen paksuisilla haloilla neulomiseen, ja puhdas pehmeä villa
on miellyttävän tuntuinen materiaali. Huonoja puolia langassa
ovat lähinnä korkeahko hinta siihen nähden, kuinka vähän
lankaa kerällä loppujen lopuksi on, sekä käsinpestävyys. Kuva: Teemu Hirsimäki |
Tekstit: Niina Hakkarainen, Tiina Hyttinen, MinnaProductions, Kristel Nyberg, Pia Tuononen Kuvat: Niina Hakkarainen, Teemu Hirsimäki, Tiina Hyttinen, MinnaProductions - Marjut Katajala: Tervetuloa lukemaan Ullaa! Sanna Suvanto: Neulonta ja tekijänoikeudet Niina Hakkarainen: Neulojan opas Roomaan Jussi Katajala: Elämä, maailmankaikkeus - ja lanka
Aineiston © sen tuottajalla. Kaupallinen käyttö ehdottomasti kielletty. Lisää tietoa Kysy Ullalta -sivulla. |