![]() |
||
ETUSIVULLE - OHJEET - ARTIKKELIT - NEUVOT - KYSY ULLALTA - ULLAKKO - INFO - BLOGI | ||
Asiaa sukista |
||
Uusien sukkamateriaalien myötä myös perinteinen sukka on alkanut muuttua. Lisäksi uusia, kauniita sukkamalleja tulee koko ajan. Alla on joitakin vinkkejä perussukan piristämiseen muutamilla erilaisilla kantapäillä ja kärkikavennuksilla. Ullassa on aikaisemmin ilmestynyt tiimalasikantapään ja sädekavennuskärjen ohje. Hollantilainen kantapää
Perinteiseen sukkaan on usein neulottu vahvistettu lappukantapää, jota myös hollantilaiseksi kantapääksi kutsutaan. Useimmat kantapäät ovat muunnoksia tästä peruskantapäästä: ensin neulotaan kantalappu, ja kanta käännetään lyhennetyin kierroksin. Kantapäätä varten otetaan vähintään puolet yhden kerroksen silmukkamäärästä, ja neulotaan suhteellisen pitkä kantalappu. Lappu vahvistetaan nostetuin silmukoin. Kuvan kantapäässä on nostettu joka toinen silmukka neuleen oikealla puolella ja nostojen paikat pysyvät aina samoina. On myös mahdollista nostaa joka kolmas silmukka tai vaihdella nostojen paikkaa, jolloin syntyy kauniita ristikkäiskuvioita (ks. jäljempänä ranskalainen eli pyöreä kantapää). Vahvistaminen ei ole välttämätöntä, sillä uudet sukkalangat on vahvistettu tekokuidulla, joka pidentää käyttöikää. Toisekseen nykyajan sukat eivät joudu niin kovan rasituksen kohteeksi kuin sukat aiemmin: villasukkien lisäksi käytetään muitakin sukkia ja sukkien käyttötapa on muuttunut. Saapassukat ovat saaneet seurakseen pehmeät unisukat, mukavat sneakersukat, kauniit pitsisukat. Vahvistamisella on usein esteettinen ja perinnearvo, joskin hyvin ohuesta langasta neulotuissa sukissa (ja erityisesti lasten sukissa) vahvistaminen voi olla käytännöllinen ratkaisu. Hollantilainen kantapää käännetään jakamalla lapun silmukat kolmella, joten esimerkiksi 30 silmukan kantapäässä on 3 x 10 silmukkaa. Kun lappu on sopivan korkuinen, neulo 19 s, nosta seuraava silmukka, neulo 1 o, ja vedä nostettu silmukka neulotun yli. Käännä. Nosta reunimmainen silmukka, neulo 8 s, ja neulo 2 nurin yhteen. Käännä. Neulo 8 o, nosta seuraava silmukka, neulo 1 o, ja vedä nostettu silmukka neulotun yli. Käännä. Toista tätä, kunnes molemmilta puolilta reunimmaiset 10 s on kavennettu pois. Jaa jäljelle jääneet 10 silmukkaa kahdelle puikolle. Poimi kantalapun reunasta sopiva määrä silmukoita, molemmista reunoista saman verran. Kavenna ylimääräiset silmukat pois joka toisella kerroksella, kunnes sukan teräosassa on saman verran silmukoita kuin varressa ennen kannan aloittamista tai tarpeen mukaan. Ranskalainen eli pyöreä kantapää
Kuvassa olevan sukan kantalappu on neulottu nostamalla silmukoita seuraavan mallineuleen mukaan: 1. krs (OP): reunasilmukka, *nosta 1 neulomatta, 1 o*, toista *-*. Toista krs:ia 1-4. Kantalapun pituus on yksilöllinen. Yleensä neulon omiin sukkiini noin kuusisenttisen lapun. Kantalapun tulisi olla ainakin niin pitkä, että kun sovitat sukkaa, lappu yltää lattiaan asti (eli peittää kannan käännöskohdan). Toisaalta liian pitkästä kantalapusta seuraa liian suuri kantapää, joka ei ole mukava jalassa. Kokeilemalla opit oikean kantalapun pituuden. Ranskalainen kanta käännetään seuraavasti: - Neulo oikean puolen krs:lla puolet lapun silmukoista + 2 s. Jatka näin, kunnes kavennat aivan krs:n lopussa sekä nurjalla että oikealla puolella. Jaa jäljelle jääneet silmukat kahdelle puikolle ja jatka silmukoiden poimimisella ja kiilakavennuksilla kuten saksalaisen kantapään kohdalla. Walesilainen kantapää
Walesilainen kantapää on myös muunnos lappukantapäästä, mutta kantapäänä se on poikkeava. Kantapään käännökseen tehtävät kavennukset ovat epäsymmetriset. Kantapäästä tulee pyöreä ja mukavasti jalkaan istuva. Kantapään käännöksissä tehtävät langankierrot on neulottava tiukasti, muuten kantapäähän jää reikiä. Walesilainen kantapää sopii parhaiten sellaisiin sukkiin, joissa kantalappu neulotaan vähintään 30 silmukalla. Alemmassa kuvassa näkyvät walesilaisen kantapään pohja ja epäsymmetriset kavennukset. Kuvan kantapää on neulottu 33 silmukalla, ja siinä on saumasilmukka. Saumasilmukka on piilossa kavennusten keskellä, se tulee esiin vasta kantapäätä venyttämällä. Neulo kantalappu normaalisti. Merkitse kantapään keskikohta silmukkamerkillä. Tällaiseen kantapäähän sopii erinomaisesti myös saumasilmukka. Saumasilmukka neulotaan kerroksen vaihtumiskohtaan, jossa 1 silmukka neulotaan joka kierroksella nurin. Jatka nurjan saumasilmukan neulomista koko kantapään ajan. Jos käytät saumasilmukkaa, siirrä kantalappua varten pariton määrä silmukoita, jolloin saumasilmukan molemmin puolin jää sama määrä silmukoita. Jos kantalapussasi on parillinen määrä silmukoita, tai et halua käyttää saumasilmukkaa, merkitse kantalapun keskikohta silmukkamerkillä. 1. krs (oikea puoli): Neulo oikein, kunnes ennen krs:n keskikohtaa (ennen saumasilmukkaa) on 10 s, 1 lk, 2 oikein yhteen, 5 oikein, 2 o yhteen, 1 o, 1 nurin (= saumasilmukka), 1 o, 2 o yhteen, 5 o, 2 o yhteen, käännä. Jos et käytä saumasilmukkaa, neulo kuten edellä, mutta älä neulo ohjeeseen merkittyä nurjaa silmukkaa vaan hyppää se yli ja jatka neulomalla 1 o. 2. krs: 1 lk, neulo nurin saumasilmukkaan/silmukkamerkkiin asti, 10 n, käännä. 3. krs: lk, 2 o yhteen, 5 o, 2 o yhteen, 1 o, (1n), 1 o, 2 o yhteen, 5 o, 2 o yhteen, käännä. Toista 2. ja 3. krs:ia, kunnes kavennat aivan krs:n alussa ja lopussa.
Jätä kahdella viimeisellä Jaa jäljelle jääneet silmukat kahdelle puikolle, ja jatka silmukoiden poimimisella kantalapun reunasta. Tee kiilakavennukset kuten edellä. Jälkikäteen tehty kantapää
Jälkikäteen tehdyllä kantapäällä on monta nimeä. Se tunnetaan ainakin talonpoikaiskantapäänä, ja tekniikasta riippuen myös sädekavennus- tai nauhakavennuskantapäänä. Tällainen kantapää muistuttaa sukan tai lapasen kärkeä, ja se sopii sekä varresta aloitettuihin että kärjestä aloitettuihin sukkiin erinomaisesti, sillä se neulotaan pyöröneuleena ja on siis symmetrinen. Kuvassa olevaan sukkaan on neulottu kantapäänkohdan molemmin puolin kiilat istuvuuden parantamiseksi. Syynä on se, että tällainen kantapää ei tuota ylimääräisiä silmukoita (kuten aiemmin esitellyt kannat), jotka pitäisi kaventaa pois kiilakavennuksilla. Kiilat neulotaan lisäämällä silmukoita ja kaventamalla ne kantapään kohdan jälkeen pois. Lisäysten määrä ja aloituskohta on makuasia. Esimerkiksi neulomalla ensimmäinen lisäys n. 3 cm ennen kantapään kohtaa ja lisäämällä tasaisesti joka 2. krs ennen kantapäätä saat aika mukavasti istuvan kantapään. Huomaa kuitenkin, että lisäysten määrä ja aloituskohta riippuvat omasta mieltymyksestäsi ja muun muassa langan paksuudesta ja käsialastasi. Kantapään kohdan arvioiminen voi tuntua konstikkaalta, mutta on todellisuudessa varsin yksinkertaista. Apulanka neulotaan varresta aloitetuista sukissa siinä kohdassa, jossa normaalisti jakaisit silmukat kantalappua varten. Kärjestä aloitetuissa sukissa kantapää sijoitetaan siihen kohtaan, jossa kantapääsi alkaa. Jalan ulkosyrjällä olevan nilkan kohouma (eli kehräsluu) on hyvä mittari: kantapää yleensä alkaa sen kohdalta. Neuloessasi sukkaa kärjestä alkaen, neulo teräosaa siihen asti, kunnes puikkosi kohtaavat kehräsluun. Kehräsluu ei peity, vaan puikko koskettaa sitä, eli terä on riittävän pitkä. Neulo apulanka ja jatka varren neulomista. Samoin varresta aloitetuissa sukissa kantapään voi aloittaa, kun puikko koskettaa kehräsluuta, mutta ei peitä sitä. Kantapään neulominen valmistellaan neulomalla apulanka. Neulo jollakin erivärisellä langalla vähintään puolet yhden krs:n silmukoista ja jatka sitten neulomista normaalisti. Kokemus on osoittanut, että on hyvä neuloa apulangalle puolet silmukoista + pari silmukkaa. Tällöin kannalle jää enemmän tilaa ja se istuu hiukan mukavammin. Jätä apulanka odottamaan ja jatka sukan neulomista ohjeen mukaan.
Jälkikäteen tehty kantapää kirjaimellisesti neulotaan vasta, kun muu neule on valmis. Jos haluat sovittaa sukkaa ja nähdä, miten kanta istuu, on apulanka purettava. Muutoin saat virheellisen tuloksen, jos apulanka on vielä paikoillaan. Pura silmukat kuten lapasen peukaloa varten: pura apulankaa ja poimi samalla silmukat. Ole huolellinen, ettei silmukoita pääse karkaamaan. Voit siirtää silmukat langalle tai pyöröpuikolle. Laita lankaan tukeva solmu ja puikkoon stopparit, etteivät silmukat karkaa. Aloita kantapää neulomalla 1 krs oikeata suljettuna neuleena. Jos neuleeseen näyttää tulevan reikiä, poimi 1-4 s/krs reikien estämiseksi. Voit neuloa kantapään muun muassa sädekavennuksin tai nauhakavennuksin. Neulo nauhakavennuskanta kaventamalla joka toisella kerroksella I ja III puikon lopussa 2 o yhteen, ja II ja IV puikon alussa 2 o yhteen takareunoistaan tai ylivetokavennuksella. (Kierroksen alkukohta on I ja IV puikon välissä, ja krs aloitetaan varren tai terän puolivälin kohdalta.) Voit neuloa kavennusten väliin myös 2 s oikeaa. Tällainen kantapää muistuttaa ulkonäöltään tavallista lapasten kärkikavennusta ja jäljempänä esiteltävää tasaista kärkikavennusta. Lopeta nauhakavennukset hieman aiemmin kuin normaalisti, esimerkiksi kun joka puikolla on 3 tai 4 s. Kantapäähän ei tällöin jää terävää kärkeä. Päättele silmukoita jäljittelemällä. Neulo sädekavennuskantapää samoin periaattein kuin aiemmin Ullassa esitelty sädekavennuskärki. Silmukoiden poimiminen kantalapun reunasta siististiYksi kantapäiden ongelmakohtia on silmukoiden poimiminen siististi niin, ettei neuleeseen jää reikiä. Alla on muutamia niksejä tähän, mutta nyrkkisääntö on, että harjoitus tekee mestarin ja kokeilemalla oppii itselleen parhaan tyylin. Kantalappua neulottaessa edestakaisneuleena saattaa auttaa reunasilmukoiden nostaminen oikein niin, että kantalapun reunaan jää nyppyläinen reuna. Kiristä reunasilmukat napakoiksi, älä jätä löysiä lenkkejä. Jos nostat silmukat nurin niin, että reunaan jää ketjusilmukoita muistuttava reuna, muista kiristää myös nämä silmukat. Saattaa myös auttaa, jos jätät joka krs:n viimeisen silmukan neulomatta, käännät työn, ja neulot reunasilmukan jokaisen krs:n alussa. Teitpä kuinka hyvänsä, noudata samaa tyyliä läpi koko kantapään. Se helpottaa silmukoiden nostamista. Kuvan kantalapussa on reunasilmukka nostettu nurin, ja molemmat reunasilmukan lenkit poimittu neulomalla. Kuvan kantalapussa on reunasilmukat nostettu oikein, ja molemmat reunasilmukan lenkit poimittu neulomalla. Poimi kantalapun silmukat reunasilmukan ja 1. varsinaisen silmukan välistä niin, että molemmat reunasilmukan lenkit tulevat mukaan. Jos poimit vain toisen lenkin, saattaa jäädä reikiä, ellet neulo näitä silmukoita kiertäen. Itse poimin ensimmäisellä krs:lla kantapään kääntämisen jälkeen silmukat neuloen, mutta neulon poimitut silmukat kiertäen oikein 2. krs:lla (ja vain silloin). Reunasta tulee napakka ja siisti. Kantalapun molempiin reunoihin voi myös neuloa 2-3 silmukkaa ainaoikeata. Myös tämä keino saattaa auttaa välttämään reikien syntymistä nostoreunaan.
|
Teksti
ja kuvat: Tuulia Salmela - Neuvot Tuulia Salmela: Niina Hakkarainen: Aineiston © sen tuottajalla. Kaupallinen käyttö ehdottomasti kielletty. Lisää tietoa Kysy Ullalta -sivulla. |