Suomenlampaan uusi tulevaisuus
Sanna Vatasen ja Sami Revon Bää! Neulo & virkkaa suomenlampaan villasta on syksyn uutuus Moreenilta, ja se iskee suoraan nousuaan elävän kotimaisten villojen hypeen.
Kirja on kaunis, Sami Revon ottamat valokuvat houkuttavat katsomaan ja tutustumaan, kääntämään vielä yhden sivun. Menisin jopa niin pitkälle, että sanoisin kuvien houkuttelevan etsimään lammaskatraan lampaiden silittelyä varten -– omistajan luvalla, tietenkin. Paikoitellen jopa eteeriset kuvat tekevät kunniaa maatiaislampaillemme sekä suomalaiselle luonnolle.
Kirja jakautuu neljään osaan; teoriaan, neuleohjeisiin, virkkausohjeisiin ja huovutusohjeisiin. Teoriaosuus on monipuolinen, se esittelee kattavasti kotimaiset lammasrodut ja niiden erityispiirteet, sekä miehet, joiden ansiosta saamme tänä päivänä neuloa maalaisrotujemme villoista. Kirjassa esitellään villan tietä lampaasta langaksi ja kerrotaan lyhyesti erilaisista kehräysmetodeista. Vaikka teoriaosa on monipuolinen, kehrääjänä olisin kaivannut villojen ja niiden ominaisuuksien syvempää esittelyä ja käsittelyä.
Kirjan ohjeet on toteutettu värjäämättömistä langoista, joka toki nostaa esille kotimaisten lampaiden värien kirjon, mutta samalla työt on usein kuvattu harmaalla tai tummalla pohjalla, jolloin työ hukkuu taustaansa. Ohjeissa on vaihtelevuutta, on kirjoneuletta, palmikoita, pitsiä, patenttia ja konttineuletta. Virkatut työt ovat helpomman oloisia, ja vähemmän käytetyille tekniikoille (lenkkivirkkaus ja konttineule) on tarjolla ison työn lisäksi pienempi projekti jolla harjoitella tekniikkaa. Varsinaisia tekniikkakuvia ei ole. Kaavat ja ruutupiirrokset ovat käsin piirretyn oloisia, ja sellaisenaan hieman suttuisia. Kaikki kaaviot on sijoitettu kirjan loppuun sen sijaan että olisivat muun ohjeen kanssa samalla sivulla ja varsinkin kirjoneuleiden ja -virkkauksen osalta tämä vaikuttaa hankalalta ratkaisulta. Ohjeissa on käytetty niin uudempia kuin perinteisempiäkin neulontatapoja, villatakit tehdään osissa, villasukkia neulotaan varpaista ja varresta, lapaset aloitetaan kärjestä ja torkkupeitto neulotaan käsin.
Kirjassa on muutamia ohjeita villan lopuille ja jämälangoille, joilla voi harjoitella ryijytekniikkaa, käsin huovuttamista sekä kirjontakehyksellä kutomista. Mukana on laajalti lähteitä ja vinkkejä mistä kotimaista villaa tai valmiiksi kehrättyä lankaa voi ostaa, lisäksi on muutama linkki pienkehräämöiden sivuille.
Vatasen aiempien kirjojen (Neulo, virkkaa, kirjo jämälangasta! (2010, Ulla 1/10) ja Neulo, virkkaa, kirjo ekolangasta! (2012, Ulla 1/12) jälkeen odotin innolla uutta kirjaa (Vataselta on lisäksi ilmestynyt neljäs kirja: Hyvän olon neuleet 2007, Ulla 3/07), enkä joutunut pettymään, Vatanen & Repo -kaksikon kirjat kutsuvat lueskelemaan, haaveilemaan ja luomaan ennakkoluulottomasti uutta, niin myös Bää. Kirja soveltuu hyvin jo perusasiat hallitsevalle tekijälle, joka osaa lukea lyhenteitä ja tekstimuotoisia ohjeita ja hahmottaa niiden avulla tehtävän kappaleen muotoja ja käyttäytymistä. Ohjeilla ei sinällään ole mitään uutta ja ihmeellistä annettavaa, mutta kirjan merkitys kotimaisten villojen airuena on kokoaan suurempi.
Seuraavaksi otan rukin esille ja kokeilen, miten kainuunharmas kotioloissa kehräytyy ja myöhemmin katson, millaista se on neuloa. Kiitos inspiraatiosta, jälleen kerran!
Sanna Vatanen / Sami Repo (kuvitus): Bää! Neulo & virkkaa suomenlampaan villasta
Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2017
ISBN: 978-952-254-309-7