Muukalainen ratsasti aamunkoitteessa Cottonwoodiin laamalla, joka oli yhtä valkea kuin hänen hattunsa. Kaupunkilaiset katselivat muukalaista peloissaan. He aavistivat vaikeuksia hänen ponchonsa kuvioinnin perusteella. Muukalainen osasi ilmeisesti käyttää puikkoja tehokkaasti. Muukalainen ratsasti kiirettä pitämättä saluunan eteen ja nousi ratsailta. Hän sitoi laamansa suitset saluunan edessä olleeseen poikkipuuhun ja taputti sitä kaulalle.
- Odota täällä, Linen Llama, muukalainen sanoi. – Saluunaan ei päästetä laamoja.

Loppu tarinasta Ullan jäsensivuilla.